Uusimmat kuvat

Vaniljajuustokakku
Suklaavadelmamoussekakku
Suklaavadelmamoussekakku
Suklaavadelmamoussekakku
Suklaavadelmamoussekakku
suklaavadelmamoussekakku
Suklaavadelmamoussekakku
Suklaakakku marjoilla koristeltuna
Vaniljamustikkajuustokakku
Vaniljamustikkajuustokakku
Pätkissuklaakakku
Kahvijuustokakku

Hae sivuilta

METSÄSTYSHARRASTUS JA RUOANLAITTO

Sorsastusreissu 8/ 2012

Innostuin ruoanlaitosta jo 12-13 vuotiaana. Kokkailin kotona etenkin makeita leivonnaisia, kakkuja, jälkiruokia, piirakoita ja pullia.  Koulun kotitalousoppi "köksä" sekä äidin leipomiset  innostivat minutkin keittiöön.
Suuremmassa mittakaavassa ruoanlaittoharrastukseni alkoi kun  vuonna 1994 tapasin nykyisen mieheni.   Hän on varsinaisesta metsästäjäsuvusta (jos niin voi sanoa),  joten riistaruokaa oli tarjolla niin tulevassa anoppilassa kuin monilla muillakin sukulaisilla.

Silloinen poikaystäväni   toi opiskeluboksiini riistalihaa ja minä sitten ihmettelin mitä  niille pitäisi tehdä.  Riista oli minulle hyvin vieras raaka-aine, vaikka oma ukkini "Ukko"  innokas sorsastaja olikin.  Sorsan lihaa olin siis syönyt jo pienestä pitäen Harjussa ja maku oli kyllä sellainen että aina oikein toivoin että mummilassa olisi sorsapataa kun menen kylään heille. Mummini osasi valmistaa sorsan hyvin.  

Lainasin yhden riistakirjan ystävältä, ja taisin lopulta hakea toisen kirjastostakin. Kun opiskelijabudjetti oli tiukka, niin riistaruoka oli mahtavaa tarjottavaa kylään tulleille opiskelukavereille.

Ensin tuli valmistettua kaikenlaisia ohjeita suoraan kirjasta ja osa niistä oli aika kauheitakin.  Nyt tässä on sitten opeteltu riistan tekoa lähes 20 vuotta joten nykyään jo "kuulee" ohjeesta sitä lukemalla, onko lopputulos hyvä vai ei.  Suurin osa riistaohjeistani onkin tullut soveltamalla eli  omia ohjeita alkaa olla paljon. 

Meillä on paljon riistaa pakkasessa mitä ei kaupoista saa: pyitä, teeriä, kaurista, kyyhkysiä,  majavaa,  jänistä, taveja, metsoja... Lisäksi on hirveä, peuraa, sorsia - joita saa kuka vain syksyllä kaupasta ja kauppahallista. 
Täällä ruokasivuillani minulla on paljon riistaruokaohjeita, mutta  myös paljon muita ohjeita. Lisäksi riistaruokaohjeissa voi olla maininta, että sama ruoka voidaan hyvin valmistaa myös esim. lampaasta, kanasta, härästä, naudasta tms.  eli  ohjeita ei kannata hylätä heti kun näkee otsikossa riistaeläimen nimen.

Minäkin lähdin sitten vuonna 1995 poikaystäväni mukaan metsälle ja sille metsästäjäpolulle jäin itsekin.  Olin aina ollut luontoihminen, joka samoili metsissä ja keräsi marjoja ja sieniä ja nautti vain istua kivellä ja kuunnella lintujen laulua, poimia kukkia ja  kuunnella purojen lorinaa.  Mutta se fiilis kun metsään menikin jo aamuyöllä kun suolta nousi ihana sumu, pelityynien metsälampien pinnalla oli sumukerros, kun linnut lauloivat aivan toisella tapaa kuin päiväsaikaan, kun teeret pulisivat ja  suhisivat...  Luonto oli kauneimmillaan.   Varsinaiseen metsästämiseen innosti  lähiruoka / luomuliha, ja se että riistaeläimet saavat elää vapaasti luonnon oloissa eikä ahtaissa häkeissä.   Minua myös ilahdutti nähdä kuinka paljon metsästäjät välittävät luonnosta, lajien / kantojen jatkuvuudesta, ja kuinka paljon he tekevät riistahoitotyötä kuten eläinten talviruokintaa, jonka takia moni laji selviytyy Suomen kylmästä talvesta paremmin.  

Välillä meillä on pöydässä ateria joka on koottu täysin omista metsästämistämme, itsepoimituista  ja kasvattamistamme tuotteista. Jos alkuun on vaikkapa sienikeittoa, pääruoaksi riistaa (/kalaa) ja omia perunoita, ja jälkiruoaksi metsästä poimimiamme marjoja muodossa tai toisessa, on kokonaisuus aika upea. Suomen luonto on antelias!